Kotkan Datariinassa 27. elokuuta järjestetyssä Kansallisessa dialogissa keskusteltiin kansainvälisestä osaamisesta, suomalaisesta työelämästä ja englanniksi työn hakemisesta. Tilaisuuden osallistujista suurin osa oli kansainvälisiä opiskelijoita, mutta mukana oli myös henkilö, jolla oli jo pidempi työkokemus suomalaisesta työelämästä.
Keskustelussa nousi esiin ajatus, että suomalaisen työelämän kynnykset muodostavat toisiaan vahvistavan ketjun. Monelle kansainväliselle osaajalle tilanne näyttäytyy noidankehänä: työn saamisessa edellytetään usein hyvää suomen kielen taitoa, vaikka työ olisi yksi luontevimmista paikoista oppia kieltä. Rekrytoinnissa painotetaan Suomessa hankittua työkokemusta, mutta ensimmäisen työkokemuksen saaminen maahanmuuton jälkeen voi olla vaikeaa. Lisäksi paikallisten suosittelijoiden ja ammatillisten verkostojen rakentaminen voi olla vaikeaa ilman kontakteja suomalaiseen työelämään ja arkeen.
Dialogissa etsittiin konkreettisia tapoja purkaa tätä ketjua. Matalan kynnyksen mahdollisuudet, kuten harjoittelut, osa-aikatyöt, työkokeilut, opinnäytetyöpaikat ja muut lyhytaikaiset yhteistyömuodot, voivat murtaa esteitä. Ne tarjoavat mahdollisuuden hankkia ensimmäistä suomalaista työkokemusta, luoda suosittelijoita ja ammatillisia verkostoja sekä tukea suomen kielen oppimista arjen tilanteissa.
Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä asiakasymmärrystä palveluiden kehittämisen näkökulmasta ja saada maahanmuuttaneiden oma ääni ja kokemukset kuuluviin. Kansallinen dialogi ”Työelämän huomisesta” järjestettiin Kotkan kaupungin Kareva-hankkeen toimenpiteenä, joka on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+).